Mittelspitz rotutietoa


Mittelspitz, eli keskikokoinen saksanpystykorva, on pienehkö seurakoirarotu.

Virallisempaa rotutietoa ja rotumääritelmän löydät Suomen Mittelspitz ry:n sivuilta. Katso myös Suomen Saksanpystykorvaharrastajien sivut. Tähän olen koonnut tietoa oman kokemukseni pohjalta niistä asioista, mitä rotuun tutustujat useimmiten minulta kyselevät.

*

Jos kiinnitit huomiota mittelin iloiseen ilmeeseen, niin tulet huomaamaan, että se kuvastaa hyvin koiran luonnetta. Iloisia ne nimittäin ovat; vikkeliä, reippaita, vähän vitsikkäitä ja aina valmiina touhuilemaan.

Rotu on alunperin jalostettu hälyttäväksi pihavahdiksi, joten ymmärrettävästi mittelit ilmoittaa äänellään, kun jotain tapahtuu. Koulutuksella sitä saa toki vähennettyä, mutta haukkuherkkyyttä ei voi kokonaan kitkeä pois. Pikkupystykorvat siis reagoivat asioihin herkästi haukkumalla, mutta eiväthän ne tietenkään koko ajan räksytä, sisällä ollaan vallan rauhallisesti. Lisäksi, jos pikkupystykorvia kerääntyy kokonainen lauma samalle omistajalle, niin joukossa tyhmyys tiivistyy ja porukkaa on vaikeampi saada hillittyä ja hiljaiseksi. Joskus näkee ohitustilanteissa rähiseviä pikkukoiria. Silloin kysymyksessä on enemmänkin harjoituksen puute ja monesti käytöksen takana voi olla pientä pelkoakin isompaa koiraa kohtaan.

*

Turkki on näyttävä, mutta varsin helppohoitoinen. Risut ja roskat eivät tartu mukaan ja kurakin varisee kuivuessaan. Meillä on riittänyt kuratassujen pyyhkiminen. Joskus nuoskalumen aikaan voi tarttua lumipalloja turkkiin, etenkin pennuille, joilla karva on vielä höttöistä. Turkki pysyy hyvännäköisenä, kun muistaa sillointällöin kammata sen pohjia myöten auki. Mittelillä on kaksinkertainen turkki ja karvanlähdön aikaan pohjavilla helposti takkuuntuu, jos sitä ei kampaa pois.

Irtokarvoja lentelee kyllä kotona tasaisesti ympäri vuoden, pehmeää karvaa on sohvalla, vaatteissa, ruoan seassa jne. Karva ei kuitenkaan tartu tiukasti tekstiileihin, vaan on helposti imuroitavissa.
Mittelspitz ei ole trimmattava rotu, näyttelyihin tosin siistitään tassut+ korvakarvat. Useimmiten näyttelyihin myös koira pestään ja turkki harjataan ja föönataan oikein tuuheaksi.

*

Pystykorvaisilla koirilla on harvoin korvatulehduksia, sen sijaan pikkukoirilla tuntuu silmät vuotavan enemmän ja vähemmän. Etenkin valkoisilla ja vaaleilla koiralla silmien vuotaminen näkyy karvojen värjäytymisenä punertavanruskeaksi. Tähän voi vaikuttaa ruokinnalla ja silmien säänöllisellä pyyhkimisellä. Yleinen pikkukoirien (etenkin urosten) ongelma on sisälle merkkailu, mihin täytyy koulutuksella puuttua. Edelleen verrattuna isoihin koirarotuihin, pikkukoiran sisäsiisteyskasvatus vie pidemmän ajan. Hampaitakin täytyy hoitaa huolellisemmin ja esim. aikuisen koiran hammaskiven tai pennulla sitkeiden maitohampaiden (yleensä kulmahampaat) poistattaminen eläinlääkärillä ei ole harvinaista.

Mittelspitz ei rotuna kuulu PEVISAan, eli Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan. Pentuja voi siis rekisteröidä, vaikka vanhempia ei olisi mitenkään terveystutkittu. Rotuyhdistys on suositellut silmiä ja polvia tutkittavaksi ja v.2016 alusta myös lonkkia ja kyynärpäitä kuvattaviksi.

Sairauksia voi kaikilla koiraroduilla olla mitä tahansa, kuten ihmisilläkin. Oman käsitykseni mukaan kuitenkin esim. epilepsiat, autoimmuunisairaudet, allergiat yms. ovat vielä mittelspitz-rodussa kovin yksittäistapauksia. Sen sijaan polvivikoja löytyy ja näistä kuulee yhä useammin, että koiria on jouduttu polvileikkaamaankin. Tästä voit lukea lisää esim. googlettamalla patella luksaatio. Myös silmäsairauksia (HC, PRA, RD) esiintyy jonkin verran. Luustokuvia (lonkat, kyynärpäät, selkä) on otettu toistaiseksi niin vähän (muutama prosentti koko kannasta), että tuloksia löytyy laidasta laitaan.

Kokonaisuutena pidän mittelspitziä varsin terveenä rotuna ja esim. astutukset ja synnytykset sujuvat yleensä helposti, eikä rodulla ole taipumusta erityisiin kasvuhäiriöihin tms.

*

Luonteeltaan mittelit ovat usein vilkkaita ja iloisia seuralaisia, yksilöllisiä eroja on tietysti joka rodussa. Usein mitteli haukkuu vieraiden tullessa ja monet suhtautuvat vieraaseen hieman pidättyväisesti. Siinä missä avoimempi yksilö hyppii tulijaa vasten rapsutuksia kerjäten, niin pidättyväisempi kiertelee, käy vähän nuuhkaisemassa ja vetäytyy sitten omiin oloihinsa. Mittelin ei tulisi kuitenkaan olla arka, eikä aggressiivinen. Yleensä mittelit suhtautuvat (mahdollisen alkuräksytyksen jälkeen) varsin mukavasti sekä vieraisiin ihmisiin, että toisiin koiriin ja muihin eläimiin. Paljon on toki koiran kasvatuksesta ja koulutuksesta kiinni, miten yksilö mihinkin asiaan reagoi. Nuorta koiraa tulisi, rodusta riippumatta, sosiaalistaa ja totuttaa erilaisiin tilanteisiin ja vieraiden käsittelyyn.

Suurin osa mitteleistä elää onnellisina kotikoirina. Mitteli ei ole vaativa koulutettava, ihan tavallinen tapakasvatus riittää ja aktiviteetiksi esim. lenkkeily, leikkiminen ja kainalossa makoilu. Toisaalta mittelspitz on yleensä hyvin innokas ja helposti motivoitavissa kaikenlaiseen koulutukseen. Agilitya, tokoa, rallytokoa, koiratanssia tms. voi harrastaa joko tavoitteellisesti tai omaksi ilokseen. Mitteli soveltuu myös kaverikoiratoimintaan, tai vaikkapa pyöräilylenkille ja pitkille vaelluksille mukaan. Se onkin väsymätön lenkkikaveri ja usein mittelit vapaana ollessaan juoksentelevatkin edestakaisin. Rodulla ei juurikaan ole mitään riistaviettiä, se on enemmänkin laumasidonnainen ja siksi varsin helppo irtipidettävä. -Toki kaarrokset voi olla laajempia kuin esim. paimenkoirilla. Lakipykälät ja turvallisuus tietysti tulee huomioida, jos esim. lähellä menee tie, on koira vaarassa jäädä auton alle. Varsinaisille karkuretkille pikkupystykorvat eivät lähde, mutta uteliaisuus vie voiton ja ohikulkijaa lähdetään helposti haukkuen moikkailemaan.

*

Pienehkön kokonsa (30-38cm) puolesta rotu on ihanteellinen: Se on kätevä ja helppo ottaa mukaan minne vaan, silti se on tarpeeksi suuri eri harrasteisiin tai esim. leikkiäkseen lasten tai muiden koirien kanssa. Mittelspitzien ja kleinspitzien rotumääritelmä on sama ja pitkälti sukulinjatkin ovat samoja. Näitä rotuja myös siirretään rodusta toiseen, jos koira jää liian pieneksi tai kasvaa liian suureksi.

On mahdotonta saada rodusta oikeaa kuvaa pelkästään lukemalla. Parhaiten tutustut tietysti livenä; mittespitz on jo yleinen rotu, joten esim.koirakerhoista ja näyttelyistä löytyy rodun edustajia. Rodun harrastajat ja kasvattajat ottavat usein ihan mielellään rotuuntutustujia kotiinsakin käymään. -Eikun rohkeasti kyselemään ja sopimaan treffejä! Mikään tutustumiskäynti ei ole turha. Jos päädyt siihen, että tämä ei olekaan sinulle sopiva rotu, niin olet silti askeleen edempänä oman rotusi löytämisessä.

Yleisesti ottaen mittelspitz sopii rotuna hyvin monenlaisiin perheisiin. Se pärjää turkkinsa puolesta pitkiä aikoja pihallakin, vaikka seurakoiraluonteensa puolesta siitä ei kokonaan ulkokoiraksi olekaan. Meillä koirat ovat esim. työpäivän ajan pihatarhassa. Haukkuherkkyys ei tarkoita sitä, etteikö koira soveltuisi kerrostaloon, äkkiä se oppii mihin ääniin tarvitsee reagoida ja mihin ei.

Pentua hankkiensa vanhempien, etenkin emän, luonteella on merkitystä. Samoin pennun kasvuolosuhteilla. Siltikin suurin merkitys on omistajalla itsellään, sillä koira kasvaa sellaiseksi kuin sitä kasvatatetaan. Pienestä ja söpöstä ulkomuodostaan huolimatta mittelspitz on ihan tavallinen koira ja sitä tulee kohdella koirana. Liiallinen suojeleminen ja varominen tekee koirasta helposti aran, liiallinen inhimillistäminen puolestaan jonkinmoisen pomottavan ongelmakoiran. Reippailla omistajilla on useimmiten reippaita ja rohkeita koiria!

Tervetuloa rodun pariin!